Jotkin tiedemiehet väittävät, että on tulossa uusi pikkujääkausi ja toiset, että ilmasto lämpenee.

Minusta vähän tuntuu, että ne tiedemiehet puhuvat vaan eri aikaskaalasta. Kyllä noiden arktisten alueiden sulaminenkin viittaa siihen, että ilmasto tosiaan lämpenee ainakin lyhyellä aikavälillä. Voi olla, että se lämpiää muutamat sata vuotta, tai tuhat vuotta, koska satojen metrien paksuinen jäätikkö ei sula vuodessa tai parissa, mutta sen jälkeen kun napajäätikkö ikirouta on sulanut ja kasvihuonekaasukerros on taas ohentunut tarpeeksi alkaa kylmetä, mutta sekään ei tapahdu hetkessä. Siitä en ole ollenkaan varma aiheutuuko lämpeneminen ihmisen toimista, vai onko se normaalia luonnon kiertokulkua ja luonnollista vaihtelua. Sen kyllä uskon, että ihminen voimistaa sitä ja nopeuttaa näin ollen aikataulua.

Tämäkin asia on syytä laittaa suuremmissa raameissa oikealle paikalleen. Jos ajatellaan tilannetta ihan historian kannalta, niin meillähän on ollut useitakin jää- ja läpöhuippukausia. Miksi niiden vaihtelu nyt loppuisi. Hiilidioksidikerros yläilmakehässä on tietysti sellainen katto, joka pitää maapallon edes asumiskelpoisena. Ilman sitä maapallon keskilämpötila olisi n. -19 astetta, nykyisin se on n. +15 astetta. Jos kasvihuonekaasukerros paksunee, se tietysti muodostaa entistä paksummat "vällyt" maapallon ympärille ja se lämpenee yhä enemmän -tekee ihminen mitä tahansa, niin se tapahtuu. Ihminen vaikuttaa vain sen aikaskaalaan.

Kun mannerjäätiköt ja ikirouta sulavat, niin siitä vapautuu metaania, joka on n. 25 - 30 kertaa tehokkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Eli lämpiäminen ei ole lineaarista vaan se kiihtyy jatkuvasti vapautuvan metaanin ansiosta. "Vällyt" näin ollen vaan paksunevat ja tiivistyvät, vaikka metaani muuttuukin avaruudessa hiilidioksidiksi n. 10 vuodessa, se on suuri tekijä "vällyjen" paksunemisessa. Sitten kun jäätiköt ja ikirouta ovat sulaneet, niin napaseuduilta kuin esimerkiksi ikirouta Siperiasta ja muilla arktisilla alueilla, joka on miljoonia neliökilometrejä, niin metaanin vapautuminenkin lakkaa ja alkaa taas viileneminen, jossain vaiheessa ollaan taas uudessa jääkaudessa. Siinä puhutaan vaan niin pitkästä aikaskaalasta, että en alkaisi kovin paljon siitä huolestua. Tuo aikaskaala on sellainen, että jos ajatellaan aikaa tästä hetkestä 2 -miljoonaa vuotta takaperin, niin silloin oli suunnilleen sama keskilämpötila kuin nytkin, mutta oltiin menossa kylmään suuntaan, nyt lämpimään. Kuitenkin tuohon ajanjaksoon mahtuu neljä jääkautta. Viimeisin oli Würmssin jääkausi, joka oli kylmimmillään noin 100 000 -vuotta siten. (-0,1 milj.v.). Sitä edelliset olivat kylmimmillään n. 0,5  ,  1,2  ja 1,8 miljoona vuotta sitten. Jokaisen jääkauden väliin tulee myös lämpöhuiput säännöllisin väliajoin.

Asiaan vaikuttaa tietysti myöskin se, että maapallon liikerata muuttuu ja tuo ellipsi on n. sadan vuoden välein suunnilleen samalla kohtaa aurinkoon nähden, eli etäisyys maahan toistuu samalla kohtaa ellipsiä n. sadan vuoden välein. Samoin napojen liike (kallistuskulma) vaihtuu n. 41 000 vuoden sykleissä. Nämä ovat siis eräitä syitä, miksi jäätiköitymisten väli ei pysy vakiona. Tietysti nuo muutokset vaikuttavat ennen kaikkea myös talvi / kesä lämpötilojen vaihteluun suhteessa kalenteriin.

Viimeisin lämpöhuippu oli n. 250 000 vuotta sitten, eli viimeisimmän lämpöhuipun ja kylmähuipun väli on noin 150 000 -vuotta. Nyt ollaan menossa lämpökäyrällä viimeisestä jääkaudesta ylöspäin, tekee ihminen mitä tahansa. Se mitä todennäköisesti tapahtuu, niin nuo jaksojen tiheydet muuttuvat, eli jakso nopeutuu. Tuo viimeinen ääriarvojen väli oli siis noin 150 000 vuotta, joten seuraava lämpöhuippu tilastollisesti olisi noin 50 000 vuoden päästä. Ihmisen toimista riippuu kuinka paljon se väli lyhenee. Se tulee joka tapauksessa, tekee ihminen mitä tahansa. Pitää kuitenkin muistaa, että minä puhun nyt kymmenistä tuhansista vuosista ja lyhyen aikavälin muutokset noihin käyriin nähden voi olla ihan mihin suuntaan tahansa.

Alla on etupäässä jääkautta koskevia kuvia. Käyrästöt ovat lukion maantieteen oppikirjasta: Toive Aartolahti, Hannele Rikkinen, Kalevi Rikkinen, Pentti Viitala.

Kuvassa on lyhyen ja pitkän aikavälin ilmaston muutokset. Kahteen miljoonaan vuoteen mahtuu neljä jääkautta.Kuva oikealla ylhäällä.

Minä scannasin samalla myös noi viimeisen jääkauden jälkeiset järvet. Niidenkin suhteen on eroja kenen totuudesta on kyse. Noiden jääkauden järvien historia on sikäli kiinnostava, että olisi kiva tietää missä vaiheessa mikäkin osa Suomea on tullut näkyviin veden alta. Asiaa voi tietysti tutkia paikallisesti esimerkiksi maakerrosten simpukka ja levänäytteistä.

 Ei olisi heti tullut mieleen, että Itämerikin oli aikoinaan yhteydessä esimerkiksi Vienanmereen Venäjällä joskus Yoldian -meren aikoihin, vaikka sehän on loogista, kun jäätikkö sulaa. 

Alla on siis kuvia noiden jääkauden jälkeisten järvien ja merien rantaviivoista karkeasti. Niiden mukaan Näsijärven itäpuoli ei ollut enää Ancylus -järven alla, mutta veden pinta oli varmasti korkealla niissäkin järvissä.

 Balttian jääjärvi n.8800v. eKr.

Yoldian meri n.7500v. eKr.

Ancylusjärvi n.6300v. eKr.

Litorinan meri n.4000v. eKr.

 

Itämeren alueen lämpötolat n. 2 Mijoonan viimeisen vuoden ajalta. 

 Jääkaudet                                               

Lämpötilat -20 000 vuotta

Lämpötilat -200 vuotta sitten 1770 -1973

 

Yksi ihmeellisyys minun mielestäni on tuossa alimmassa 1770 - 1973 lämpökäyrässä. Jos ajatellaan pahinta katovuotta 1867, jolloin jäätkin lähti Näsijärvestä vasta Kesäkuussa, kuitenkin tuon käyrän mukaan vielä pahempi tilanne olisi ollut 1900 luvun alkuvuosina. En kuitenkaan muista puhutun mistään katovuosista noihin aikoihin. Ehkä sen kadon vaikutukset osattiin jo torjua paremmin, tai sitten tuo ei kuvaa paikallista tilannetta, vaan koko maapalloa. Meillä oli tilanne paikallisesti toinen.

Tuosta lämpenemisestä puheen ollen, Pohjois-Euroopassa minun suurin huolenaiheeni tulevaisuutta ajatellen on Golf-virran käyttäytymisessä. Jos se muuttaa kulkureittiään tai lakkaa, niin se tuo tännekin Siperian ilmaston. Jos meren pinnalla kulkee lämmin merivirta pohjoiseen, niin kyllä kai se tarkoittaa sitä, että meren pohjalla kulkee toinen virta pohjoisesta etelään jotain kautta ja se on kylmä virtaus, joka tulee arktiselta alueelta jääpeitteen takia. Jos tuo jää sulaa, niin vähin erin kylmä virtaus heikkenee ja lämmetessään nousee ylempiin kerroksiin, eli alkaa törmätä ylinnä kulkevaa lämmintä merivirtaa vastaan. Voi hyvin kuvitella, että se vähin erin heikentää tuota lämmintä virtausta ja virtaukset sekoittuvat. Virtaus Pohjoiseen edellyttäisi pohjavirtausta Etelään jotain kautta. Muutenhan veden pinta vaan kohoaisi pohjoisessa. Tuskin se Golf-virta suuntaansa muuttaisi muuten kuin ihan pohjoisessa, mutta virtaus vähin erin heikkenee ja lopulta häviää yhtenäisenä virtana ainakin pohjoiselta osaltaan. Sen jälkeen Scandinaviaa voisi rinnastaa Siperiaan. Oletan että nuo puheet uudesta pikkujääkaudesta liittyvät tuohon samaan ajatteluun Scandinavian osalta. Toivotaan, että tuo virtaus pohjoisesta etelään kulkee muuta kautta kuin Golf-virtaa vastaan.

Minua ihmetyttää lähinnä se, että kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, pidetään sitä ainoastaan ihmisen aikaansaannoksena ja hiilidioksiidin ansiona. On selvää, että erona noihin aikaisempiin jääkausiin on nimenomaan ihmisen toiminta ja hiilidioksidin runsaus "lisävällyt". Tämä tarkoittaa sitä, että tuon luonnollisen metaanin lisäksi tulee hiilidioksidikerros, joka paksuntaa kasvihuonekaasukerrosta. Ihminen vaikuttaa siihen suurelta osin, mutta se ei yksin aiheuta ilmaston lämpenemistä, kuten annetaan ymmärtää. Se vaikuttaa siis etupäässä vain aikatauluun. On  tietysti hyvä, jos lämpenemistä kyetään lykkäämään mahdollisimman kauaksi, mutta ihminen ei voi sitä kokonaan estää.

Kuten mainitsin, on ollut useita jääkausia, eli kylmä- ja lämminhuippuja pitkin maapallon historiaa, eikä ihminen ole voinut vaikutta niihin mitenkään. Se on siis luonnon kiertokulkua, josta ihmisiä yritetään nyt syyllistää. Miksi ei puhuta tosiasioista? Ilmeisesti pelätään, että ihmiset alkavat ajatella, että koska lämpiämiselle ei voi mitään, niin eletään kuin siat pellossa. Mielestäni paljon tärkeämpää olisi kertoa koko totuus eikä ummistaa silmiä siltä. Vasta sen jälkeen, pitää miettiä mitä voisimme tehdä, että lämpeneminen lykääntyisi kauemmaksi, eikä koskisi suoraa omaa tai lähijälkipolviemme elämää. Tiedän, että kaikki eivät ole samaa mieltä, vaan pitäisi puhua vain ihmisen vaikutuksesta. Olisi kuitenkin aika omituinen tilanne, jos kaikki olisivat samaa mieltä. Se osoittaa vaan, että ihmiset ajattelevat omilla aivoillaan ollessaan omaa mieltä.

Jopa asiantuntijat pohtivat sitä, millä voitaisiin rajoittaa lämpeneminen pysyvästi 1,5:een asteeseen. Vastaus on joka tapauksessa -ei millään- vain aikaskaalaa voidaan muuttaa. Tämä tieto kuitenkin antaisi todellisen kuvan siitä mitä on tulossa ja mitä ihminen voisi tehdä oman etunsa vuoksi. Vaikka puhutaan vain ilmaston läpenemisestä, sen mukanaan tuomat seuraukset ovat kuitenkin merkittävämmät, kuin ihollamme tuntuva lämpö. Mm. meret lämpiävät myös, joka lisää kosteuden haistumista ilmaan -mikä tietää puolestaan rajuja sateita, tulvia, mutavyöryjä, tornadoja jne. Toisaala taas kuivuus vie sadot, joka tietää nälkää.

Vaikka lämpeneminen on väistämätön tosiasia, niin lastemme ja lastenlastemme hyväksi kannattaa toimia ja yrittää tehdä heille silti asumiskelpoinen maapallo mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Toivottavasti lähelle tuota tilastollista 50 000 vuotta tulevaisuudessa. Todellisuudessa sata vuotta voi olla lähempänä, kuin 1000 vuotta.

Kannatan ilman muuta sitä, että esimerkiksi teollisuuden prosessit tehdään mahdollisimman ympäristöystävällisiksi ja esimerkiksi kaivosteollisuudessa kiinnitettäisiin paljon enemmän huomiota ympäristövaikutuksiin. Näyttää siltä, että esimerkiksi Talvivaaran prosessien kehitys on puolitiessä ja silti on alettu tuotanto. Mieletäni prosessi ei ole tuotantokelpoinen ennen kun esimerkiksi jätevesien käsittely on suunniteltu ja hoidettu niin, että vedet voidaan laskea luontoon kuin sadevesi.

Energian tuotannossa ja liikenteessä voidaan tehdä paljon nykyistä enemmän ainoastaan nopeuttamalla muutosprosessia päästöttömään suuntaa. Tekniikka on jo olemassa hyvin monella alueella. Mielestäni ainoa oikea tie on hyväksyä tosiasiat. Ei yrittää estää tosiasioiden ymmärtämistä, vaan tehdä kaikki mahdollinen, jotta ihmiset alkaisivat toimimaan realiteettien mukaisesti ja toimimaan lämpenemisen lykkäämisen puolesta mahdollisimman kauaksi tulevaisuuteen. Nykyinen median toiminta kuullostaa lähinnä pelottelulta, eikä sitä oteta silloin tosissaan.

Kun puhutaan energian tuotannosta, niin ihmetellään usein sitä millä päästäisiin eroon fosiilisista polttoaineista ja samalla mietitään sitä mitenkä päästäisiin eroon teollisuuden tuottamasta hiilidioksidista. Miksi niitä ei yhdistetä? Hiilidioksidi yhditettynä vedyn kanssa saadaan metaani kaasua CH4. Vetyä puolestaan saadaan vaikka vedestä. Sillä voitaisiin korvata vaikka tuonnin varassa oleva maakaasu, joka on suurimmaksi osaksi metaania.

Saa nähdä mitenkä tulee käymään sähköautojen kohdalla akkujen suhteen. Lyijyakut alkavat olemaan historiaa ja suuntaus näyttää olevan Litium ja nikkeli akkuihin. Pohjanmaalla on suuri litium -esiintymä ja paikallisesti toivotaan jatkossa satoja työpaikkoja. On kuitenkin tutkimuksia, jotka alkavat tekemään litiumistakin historiaa ja suunta tulee olemaan huomattavasti vielä kevyempään ja kapasiteetiltaan tehokkaampaan Natrium -akkuun. Kysymysmerkkinä on valtion suhtautuminen. Painaako tulevaisuuden Natrium -akku kehitystukikohteena enemmän kuin paikallinen työllisyys, eli tuemmeko tulevaisuutta vai tämän hetken trendiä. Natrium saadaan puhtaasti sivutuotteena, kun merivedestä poistetaan suola ja tehdään juomakelpoista 'makeaavettä'. Yhdistetään nämä toiminnot.

Uudeksi puheenaiheeksi näyttää muodostuneen digilaitteiden hiilijalanjälki. Tehdyissä tutkimuksissa näyttää unohtuneen täysin aurinkoenergia. On olemassa power-pankkeja, joita voi ladata auringon valolla. Täyteen ladatusta power-pankista voi ladata esimerkiksi kännykkää usean kerran, riippuen minkä tehoisen power-pankin on hankkinut.

Kaikki eivät ymärrä sitä, että laturi kuluttaa sähköä, vaikka siinä ei olisi esimerkiksi kännykkää kiinni lainkaan ja jätetään laturi "valmiiksi" pistorasiaan. 

En yritä tällä sivustolla mitenkään mitätöidä sitä työtä, mitä tehdään ilmastonmuutoksen vuoksi, se kaikki on ihmiskunnan ja luonnon hyväksi, mutta peräänkuulutan tosiasioiden hyväksymistä ja toimia niiden pohjalta, pelottelu voi toimia hetken, mutta lopputulos voi olla ei toivottu. Siinä vaiheessa kun ihmisten aikaansaamat hiilidioksidipäästöt on saatu lähelle nollaa ja ilmasto lämpenee siitä huolimatta, tulkitaan asia niin, että meitä on vedetty nenästä. Seuraus voi todella olla ei toivottu.

 

GEOLOGISET KAUDET MAAPALLOLLA

Ennen esihistoriallista aikaa maapallomme oli aivan toisen näköinen n. 300 miljoonaa vuotta sitten, jolloin toinen puoli maapalloa oli merta ja toisella puolella oli yksi manner: Pangea, joka alkoi hiljalleen liikkua ja hajota nykymantereiksi.

Aluksi tuon Pangean aikana ja jonkin aikaa sen jälkeen oli geologinen

Permikausi oli n. 300 – 253 miljoonaa vuotta sitten

Triaskausi n. 252 – 201 miljoonaa vuotta sitten. Permikauden ja Triaskauden vaihteessa oli kasvi- ja eläinkunnan joukkotuho, koska kasvien hävitessä palamalla ja maapallon lämmetessä mm, kasvihuonekaasujen vuoksi, myös eläimiltä loppui ruoka. Lisäksi laavan pakkauduttua nykyisen Siperian alueella maan alle, se muodosti yhdessä suolakerroksen ja hiilidioksidin kanssa aikapommin, joka paineen kasvaessa räjähti. Tehden kilometrien paksuisen tuhkapilven hyvin laajalle pangean alueella, se peitti auringon pitkäksi aikaa.

Jurakausi n. 206 – 144 miljoonaa vuotta sitten (Dinosaurusten aikaa, kuten vielä Liitukausikin)

Liitukausi n. 144 – 66 miljoonaa vuotta sitten

Paleogeeninenkausi n. 65,5 – 23,03 miljoonaa vuotta sitten. Tllä kaudella tapahtui mm. dinosaurusten yleinen tuho.

Neogeenikausi n.23,02 – 2,588 miljoonaa vuotta sitten,

sekä nykyinen Kvartäärikausi n. 2,588 – 0, miljoonaa vuotta sitten,

mikä jakautuu seitsemään eri vaiheeseen:

Gela 2,588 - 1,806 miljoonaa vuotta sitten,

Calabria 1,806 - 0,781 miljoonaa vuotta sitten,

Joonia 0,781 - 0,126 – miljoonaa vuotta sitten,

Taranto 0,126 - 0,0117 miljoonaa vuotta sitten,

Greenlandia 0,0117 – 0,0082 miljoonaa vuotta sitten, eli alkoi jääkauden loputtua n.11 700 vuotta sitten,

Northgrippian 0,0083 – 0,0042 miljoonaa vuotta sitten,

Meghalayan 0,042 – 0 miljoonaa vuotta sitten, eli alkoi n. 4 200 vuotta sitten ja jotkut tutkijat jakavat senkin ajan vielä pienempiin aikajaksoihin.

Tuosta Kvartäärikaudesta on tarkempi analyysi esimerkiksi lämpötilojen vaihtelun suhteen blogissani ”SaPena” sivuilla ”ILMASTONMUUTOS”. Noista jokaisesta geologisesta kaudesta ja eri Kvartäärikauden vaiheesta on löydettävissä tarkempaa tietoa netistäkin.

 

ESIHISTORIA JA HISTORIA SUOMESSA

Esihistorialla tarkoitetaan ajanjaksoa ihmiskunnan alusta ajankohtaan, jolloin kirjoitustaito otettiin käyttöön. Suomessa siis n.1100 paikkeilla päättyy esihistoria ja alkaa historiallinen kausi.

Esihistoria jaetaan: Kivikauteen, (eli paleoliittiseen ja neoliittiseen kauteen), pronssikauteen, kuparikauteen ja rautakauteen.

Kivikausi jaetaan: Varhaispaleoliittiseen (n. 3,5 miljoonaa – 250 000 vuotta sitten),

Keskipaleoliittiseen (n. 250 000 eKr. - 30 000 eKr. välille,

Myöhäispaleoliiseen (n. 30 000 eKr. - 10 000 eKr. välille,

Neoliittinen kausi (alkoi n. 10 000 – 8 000 vuotta sitten ja kesti n. 4 000 - 2300 eKr.

Pronssikausi Euroopassa oli n. 2 300 - 800 eKr. välillä Suomessa n. 1300 – 500 eKr.

Kuparikausi Euroopassa (alkoi n. v. 2 800 eKr). Suomessa ei ollut kuparikautta.

Rautakausi Euroopassa (alkoi n. 1 100 – 800 eKr, vuosien aikoihin) Suomessa: 500 eKr – 1300 jKr.

Euroopan historia jäsennetään usein seuraavasti:

varhaispleistoseeni 1,8 M – 780 000 eKr.

keskipleistoseeni 780 000 – 127 000 eKr.

myöhäispleistoseeni 127 000 – 10 000 eKr.

holoseeni 10 000 eKr. alkaen

Mikä on ristiriidassa lukutaito -määritelmän kanssa.

Usein käytetään historiallisesta ajasta myös jaottelua:

Antiikki (800 eKr. – 500 jKr.)

Keskiaika (ajanjakso vanhan ajan ja uuden ajan välissä eli n. 500 – 1450 jKr. Antiikki käsitetään usein vanhaksi ajaksi)

Uusiaika (n. 1450 jKr. - nykyaika). Joskus määritellään viimeiseksi Atomiaika, joka alkoi 1955.

Kuten huomataan Euroopassa käytetään hyvin sekavasti erilaisia ilmaisuja riippuen tietolähteestä ja maantieteellisestä sijainnista.

 

MAAPALLON SYNKKÄ TULEVAISUUS MILJARDIEN VUOSIEN KULUTTUA

Superkierteisgalaksi Milkomeda muodostuu, kun meidän linnunratagalaksimme ja Andromeda galaksi törmäävät toisiinsa n. 6 miljardin vuoden kuluttua.