Tämän voisi otsikoida "Kohtaamisia lintujen kanssa". Varmaankin noin vuosi sitten olin keittiössä ja keittiön ikkunaan lensi talitiainen. Se jäi makaamaan maahan ikkunan alle. Menin katsomaan sitä tarkemmin ja otin kämmenelleni. Pää roikkui velttona kämmenelläni. Ajattelin, että varmaan niska on murtunut, mutta pidin sitä kämmenelläni ja laitoin toisen känen löysästi sen päälle. Ajattelin, että jos virkoaa, niin ei pelästy heti kun näkee ihmisen. Ehkä minuutin päästä tunsin liikettä kämmenten välissä. raotin vähän kämmeniä ja näin nokan heiluvan. Menin lähemmäksi vieressä olevaa selja pensasta ja avasin kämmenet. Lintu katseli hetken ja hyppäsi sitten seljan oksalle. Siinä se kallisteli päätään ja katseli minua. Sitten se lensi tiehensä. Onneksi niska ei ollut murtunut törmäyksessä.

Tänään ajelin taas kerran nurmikkoa ja istuskelin välillä rappusilla selkäni takia. Olin istunut siinä paikallani jonkin aikaa, kun kivilaatalle rapun eteen lensi talitiainen. Ajattelin, että se ei varmaan huomaa minua ja yritin olla mahdollisimman liikkumatta. Se nokki muutaman siemenen laatalta ja jäi sitten tuijottaamaan minua. Kysyin kuin se ymmätäisi minua, että voinko jotenkin auttaa. Ihmeekseni se alkoi livertää kuin vastaukseksi ja jäi taas tuijottamaan minua. Kysyin, että etsitkö siemeniä. Taas kuului liverrystä. Sanoin, että tuon puuvajan räystään reunalla on koloja, joissa on paljon siemeniä ja voi olla ötököitäkin. Samalla sisältä kuului jokin kolahdus ja käännyin katsomaan ovelle. Ei sieltä ketään tullut, mutta lintu oli häipynyt sillä välin. Menin sisälle ja katsoin ikkunasta, kun talitintti noukki sieltä puuvajan räystään koloista roinaa ja heitteli katolle. En tiedä oliko edes sama lintu, mutta ihmeellinen sattuma, koska aikaisemmin en ollut nähnyt lintujen noukkivan sieltä mitään, vesiränneistä kylläkin. Se varmaan ymmärsi minun puheestani yhtä vähän kuin minäkään hänen liverryksestään. Tuo puuvaja on täyspeltinen koottava vaja, jonka räystään reunassa on kulmarauta. Se pysäyttää kaikki katolta veden mukana tulevan roinan. Vesi vaan valuu kattopeltien urakoloista alas.

Pääoven edessä on tasanne ja siitä neljä rappusta alas maahan. rappusten ja tasanteen alla on kaksi betonipalkkia, jotka ulottuvat miltei maahan saakka. Sinne rappusten ja tasanteen alle kertyy kuivuneita koivun lehtiä ja muuta tuulen kujettamaa ainesta. Sinne on usein mustarastas tehnyt ilmeisesti pesänsä, koska joskus, kun menee ulos ja liikkuu tuolla tasanteella lintu lentää hädissään rappusten välistä ulos. Normaalisti mustarastaat ovat aika säikkyjä ja lähtevät heti lentoon, kun ihminen menee lähelle. Tulin kerran autolla pihaan ja normaalisti jätän sen nokka taloa vasten parkkipaikalle, kunnes vien sen talliin. Nyt siinä parkkipaikalla seisoi mustarastas ja pysäytin vähän kauemmaksi siitä. avasin oven ja sanoin linnulle, että voisitko mennä vähän sivuun, että saan auton paikalleen. Lintu tuijotti minua aikansa ja kuin ajatellen, että eikö näin suurella tontilla muuta parkkipaikkaa ole, aja nyt sitten, ja tallusteli hitaasti sivummalle. Kun menin autoon takaisin se pyrähti lentoon. Poikkeuksia ilmeisesti on lintujenkin käyttäytymisissä.

Vielä yhtenä tapauksen vuosien takaa tuli mieleeni tilanne, kun puhdistin tuota tontin ja yleisen kulkutien välistä ojaa kaikenlaisesta roskasta talven jäljiltä. siellä oli etupäässä tupakka-askeja, karamelli papereita ja rasioita jne. kävelin ojan pohjalla ja viereeni lensi punarinta, joka pomppi tien reunassa asvaltilla. Se pysytteli parin metrin päässä minusta, mutta pomppi aina perässäni, kun kuljin ojan pohjaa. Se piti omaa jatkuvaa liverrystään. En muista mitä sille juttelin, mutta jatkuvasti se seurasi ja juttua näytti riittävän kaiken aikaa. Sitten ohi ajoi auto ja lintu pyrähti tiehensä.

Olisi kiva tunnistaa yksilöitä, onko noista jatkuvasti tontilla pomppivista linnuista joku aikaisemmin tavattu, vai ovatko kaikki vaan sattumanvaraisia ohikulkijoita. Lintulaudalla ja talipötköllä käy vaikka minkälaista lintua talviaikaan. harvinaisimpia ovat olleet käpytikka, vihertikka ja valkopäinen pyrstötiainen sekä töyhtötiainen. Lintulaudan alla on silloin tällöin närhi ja sepelkyyhky. Fasaaneja en ole nähnyt pitkään aikaan. Ne kuljettivat tulppaanin mukuloita ympäri tonttia. Samoin varpuset ja keltasirkut ovat vähentyneet. Viherpeippoja, tilhi ja punatulkkuparvia on silloin tällöin. Useimmiten lintulaudan alla kerää siemeniä mustarastaat. Erilaisia lintuja tontilla en ole laskenut, mutta varmaan aika lähellä kahtakymmentä olen tunnistanut. Muista eläimistä ainakin jänis pomppii miltei joka aamu oman reittinsä pihan poikki ja usein päivälläkin kyyhöttää alppiruusupensaan juurella. Siitä olen saanut useita kuviakin.

Mökillä on vieraillut oikea eläinten kirjo. Siellä näkee aina kärpästä erilaisiin peuroihin jopa hirvi ilmestyi kerran rantaan. Harvinaisin on varmaankin saukko, joka oli vuoroin juossut ja välillä liukunut jäällä. Myös hyvin terveen näköinen punaturkkinen nuori kettu meni ikkunan ohitse. Ikävä kyllä kamera ei ole juuri silloin kädessä kun olisi mainio tilaisuus kuvata vaikka töyhtöhyyppää tai isokuovia. Yleisimpiä lintuja siellä ovat västäräkit ja muutama vuosi sitten oli keltavästäräkkejäkin, mutta nyt ei ole näkynyt muutaman vuoteen. Ne ovat kuin kanarialintuja. Peippo ja talitiainen ovat yleisiä sekä pajulintu ja erillaiset kertut. suurimmista linnuista siellä on laulujoutsenia, kurkia, harakoita ja variksia. Joutsenperhe käy usein meidän rannassa ruokailemassa. ja jättää ikävä kyllä isoja ulostekasoja rantaan. Sinisorsia, telkkiä ja silkkiuikkuja on myös usein rannan tuntumassa.